Jukka Paarma
Puhe Pyhän Henrikin Ekumeenisen taidekappelin vihkimisjumalanpalveluksessa Turussa 15.5.2005
Sisaret ja veljet Kristuksessa
Jeesuksessa.
Pyhän Henrikin ekumeenisen
taidekappelin ensimmäinen jumalanpalvelus merkitsee monille meistä tärkeiden
näkyjen ja unelmien toteutumista.
Kappelin synty- ja rakennusvaiheet ovat tavallisuudesta poikkeavat. Idea kappelista, joka tarjoaisi Jumalan
lähettämän viestin kuljettamiselle uusia väyliä, - kuvataiteen, musiikin,
arkkitehtuurin avulla - sai alkunsa ensin yhden ihmisen sisimmässä. Ideasta
tuli näky. Ja näky levisi, sai entistä
täsmentyneempiä muotoja uusien ihmisten tullessa jakamaan näkyä. Syntyi
yhdistys, jonka ponnistelujen myötä unelma vähitellen muuttui todeksi. Usko ja
rakkaus ja varsinkin toivo olivat vuosien varrella monet kerrat koetuksella. Nyt tämä toivo on täyttynyt, unelma on
saanut muodon. Tänään se seisoo vihittävänä kappelina tällä mäellä.
Tämä männikköisellä kumpareella
kohoava kappeli sijaitsee kahden muun rakennusryhmän tuntumassa. Toiseen
niistä, saattohoitokotiin, tullaan viettämään ja kohtaamaan elämän viimeiset
vaiheet. Toiseen syöpään sairastuneet ja heidän omaisensa kokoontuvat saamaan
kuntoutusta ja muuta tukea sairauden
kohtaamiseen. Täällä on paljon
sellaista kyselyä, pelkoa ja surua, jonka keskellä ihminen tarvitsee sitä
lohdutusta, jota me ihmiset emme voi antaa.
Emmekä aina edes sanoin välittää.
Silloin voivat kuvat, muoto, maisema tai sävel, antaa sen, mihin sanat
eivät riitä. Tai mihin sanoja ei tarvita.
Kappeli on kuitenkin tarkoitettu
myös muille ihmisille. Me kaikki tarvitsemme sitä toivoa, ja sitä lohdutusta,
jota täällä taideteokset, korkeuteen kohoava muoto ja luonnon läheisyys
julistavat tai josta ne antavat aavistuksen. Tämä kappeli kutsuu hiljentymään ja rukoilemaan kaksituhattaluvun
ihmisiä. Niitä, jotka kaipaavat elämyksiä ja kokemuksia etsiessään
vastauksia kysymyksiinsä, voiman
lähteitä matkalleen tai toivoa elämän kääntäessä pimeän puolensa.
Kun arkkitehti Matti Sanaksenaho
tiimeineen piirsi tätä rakennusta, hän antoi suunnitelmalle nimen Ikhtys. Nimi kuvaa tämän kappelin muotoa ja myös sen
sanomaa. Ulkopuolelta rakennus on jonkun mielestä kuin kumollaan oleva
vene. Samalla sen jyrkässä harjakatossa
voi nähdä kalan selän. Rakennuksen pohjakaava on kalan muotoinen. Ikhtys tarkoittaa kalaa, kreikan
kielellä. Kala on kristinuskon
varhaisin tunnusmerkki, itse asiassa se on uskontunnustus.
Ensimmäiset kristityt, joutuivat
pian yhteiskuntansa ja sen vallanpitäjien vainon kohteiksi. He kokoontuivat
salaa ja he joutuivat vaikenemaan uskostaan.
Heitä yhdisti kuitenkin yhteinen usko, usko ylösnousseeseen Jeesukseen
Kristukseen. Heidän ensimmäinen uskontunnutuksensa kuuluikin, Jeesus
Kristus Jumalan Poika, Vapahtaja. Kun tämän uskontunnustuksen jokaisesta
sanasta otettiin ensimmäinen kirjain, muodostui kreikan kielessä sana Ikhtys,
kala. Kristityt piirsivät kalan talonsa
oven pieleen, hiekkaan keskustellessaan toisen ihmisen kanssa,
kokoontumispaikkansa merkiksi. Kalasta
Jeesuksen seuraaja tunsi toisen samanlaisen.
Tämä kappeli on siis muodoltaan
ja nimeltään uskontunnustus. Jeesus Kristus on Vapahtaja. Hän on se, joka antaa toivon sitä etsivälle.
Kuoleman rajaa lähestyvälle hän sanoi: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”. Elämänsä epäonnistumista,
tuskaansa itkevälle, uutta valoa etsivälle: ”Uudeksi minä teen kaikki.”
Kun kala oli merkki niille,
jotka eivät rohjenneet aikansa vainojen keskellä tunnustaa julkisesti uskoaan,
olkoon tämä Ikhtys-kappeli paikka, jonne rohkenevat tulla nekin, joiden usko
tässä maailmassa on häilyvän epävarma, epäilyjen musertama, heikko kuin
suitseva kynttilänsydän, mutta jotka etsivät ja kaipaavat jotain, minkä varassa
tulevaisuuteenkin voi kurkottaa.
Kappelin nimi Pyhän Henrikin
kappeli viittaa niihin aikoihin, jolloin kirkko Suomessa aloitti toimintaansa,
850 vuoden taa. Se viittaa myös yhteiseen perintöön, joka kristillisillä
kirkoilla on. Se, että kappeli on yhteinen, ekumeeninen kertoo sen
avoimuudesta, siitä kuinka kristittyjä on eri tavoin ajattelevia. Ovet ovat
auki kaikille myös yhteiseen rukoukseen ja hiljentymiseen. Avoimuus ja avaruus
tarjoaa mahdollisuuden täällä kokea ja sanoakin Ikhtys, eli: Jeesus Kristus,
Jumalan Poika, minun Vapahtajani.