Arkkipiispan
viran historia
Piispa Henrik saapui Suomeen
noin 1157 järjestämään täällä jo virinnyttä kirkollista elämää.
Marttyyrikuoleman kärsinyt piispa Henrik haudattiin Nousiaisiin, Suomen
lähetyshiippakunnan ensimmäiseen keskukseen.
Paavin kirje vuodelta 1259 puhuu
ensimmäistä kertaa Turun piispasta (episcopus Aboensis). Aikaisempia piispoja
kutsuttiin Suomen piispoiksi.
Suomen lähetyshiippakunta ja
sittemmin Turun ja Viipurin (vuodesta 1723 Porvoon) hiippakunnat kuuluivat
vuonna 1164 perustetun Upsalan arkkipiispanistuimen alaisuuteen Ruotsin vallan
päättymiseen 1809 asti.
Ruotsissa piispan virka säilyi
uskonpuhdistuksen jälkeen (Laurentius Petrin kirkkojärjestys 1571). Upsalan
piispa säilytti arkkipiispan nimen. Arkkipiispa oli ensimmäinen piispojen
joukossa, primus inter pares. Hän johti puhetta valtiopäivien pappissäädyssä ja
kirkkoa edustavissa kokouksissa.
Aleksanteri I vahvisti Porvoon
valtiopäivillä 1809 luterilaisen opin ja takasi kirkon piispallisen
järjestyksen. Uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlassa Turun piispa korotettiin
arkkipiispan arvoon, Turun ja Suomen arkkipiispaksi.
Luterilaisista kirkoista
arkkipiispan virka on Ruotsin ja Suomen lisäksi Viron ja Latvian kirkoissa.
Arkkipiispa Jukka Paarma on
53.Turun piispa ja kolmastoista Turun arkkihiippakunnan ja Suomen arkkipiispa.
Arkkipiispan tehtävät
Arkkipiispan
vaakuna
Turun ja Suomen
arkkipiispojen luettelo
Takaisin
arkkipiispan kotisivulle