27.9.02 - Venäläiset luottavat presidenttiin ja ortodoksiseen kirkkoon

Valtaosa venäläisistä luottaa presidenttiin (78 %) ja Venäjän ortodoksiseen kirkkoon (67 %). Perinteisesti ykköspaikkaa pitänyt armeija on pudonnut kolmannelle sijalle eri instituutioiden luottamuslistalla. Silti armeijaan luottaa vielä 57 % venäläisistä. Laajaa luottamusta saavat osakseen myös "vihreät" tai ekologinen liike. Heikoimmin sijoittuvat poliittiset puolueet. Niihin luottaa vain 12 % venäläisistä.

"Ennen Putinin valintaa ortodoksinen kirkko oli luottamuslistan kärjessä. Luottamus kirkkoa kohtaan on säilynyt ennallaan, mutta luottamus presidenttiin on huomattavasti lisääntynyt. Kyseessä ei ole luottamus presidentti-instituutioon, vaan henkilöön. Vladimir Putin koetaan juuri sellaiseksi vahvaksi johtajaksi, jota venäläiset ovat odottaneet", sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, dosentti Kimmo Kääriäinen.

Presidentin vanavedessä myös luottamus hallitukseen on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 1999 hallitukseen luotti vain neljännes (25 %) venäläisistä, nyt jo puolet (49 %).

Voimakas luottamus ortodoksista kirkkoa kohtaan liittyy osittain siihen, että kirkon koetaan edustavan pysyvyyttä. Lukuisat yhteiskunnalliset rakenteet ovat Venäjällä radikaalisti muuttuneet kommunistivallan romahdettua, mutta kirkko on säilynyt osana venäläistä yhteiskuntaa yli tuhat vuotta. Ortodoksisuudesta on tullut myös tärkeä osa kansallista identiteettiä. Nyt jo 80 % venäläisistä pitää itseään ortodoksina.

Syntipukkeja nyt tshetsheenit

Muista uskonnoista myönteisimmin suhtaudutaan islamiin, 61 % suhtautuu siihen myönteisesti. Kielteisintä on suhde erilaisia lahkoja kohtaan. Juutalaisuus sen sijaan jakaa mielipiteet: kolmannes suhtautuu siihen myönteisesti, kolmannes kielteisesti ja kolmannes ei osaa määritellä kantaansa.

"Vaikka islamiin uskontona suhtaudutaan myönteisesti, muutamiin perinteisesti islaminuskoisiin kansoihin asennoidutaan kuitenkin hyvin kielteisesti. Kaikkein kielteisintä on suhde tshetsheneihin. He ovat viime vuosina tarjonneet vastauksen venäläiseen peruskysymykseen 'kuka on syyllinen?' Aiemmin juutalaiset olivat syntipukkeja, nyt tshetshenit", toteaa Kääriäinen.

Uskonnollisuus sirpaleista

Uskonnollisuus on lisääntynyt Venäjällä huomattavasti kommunistivallan romahdettua. Jumalaan uskovia oli vuonna 1991 kolmannes venäläisistä, nyt jo 59 %. Samoin usko moniin muihin perinteisiin uskomuksiin, kuten kuolemanjälkeiseen elämään, taivaaseen ja helvettiin on selvästi lisääntynyt.

Ateistien määrä on romahtanut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1991 kolmannes venäläisistä piti itseään ateistina, nyt enää 5 %. Heistäkin puolet pitää itseään ortodoksina.

Suuri osa venäläistä uskoo myös astrologiaan (43 %) ja magiaan (43 %). Tällaiset uskomukset ovat erityisen yleisiä nuorimpien ikäluokkien keskuudessa. Alle 30-vuotiaista lähes yhtä suuri osa uskoo astrologiaan ja magiaan kuin Jumalaan.

Usko ennalta määrättyyn kohtaloon on Venäjällä tavallista. Peräti 62 % venäläisistä uskoo siihen, että jokaisen ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Puolet venäläisistä liittää tämän astrologiaan ja uskoo, että tähtien asento ihmisen syntyessä vaikuttaa koko hänen elämäänsä.

Vaikka usko moniin asioihin on lisääntynyt, kirkossakäyntiluvut ovat pysyneet alhaisina. Jumalanpalveluksiin osallistuu vähintään kerran kuukaudessa vain 7 % venäläisistä. Luku on yksi Euroopan alhaisimmista, ja se on säilynyt samalla tasolla kuin vuonna 1991, vaikka käytössä olevien kirkkojen määrä on samana aikana moninkertaistunut.

Tiedot perustuvat Suomen Akatemian ja Venäjän tiedeakatemian yhteisen tutkimusprojektin toteuttamiin haastatteluihin, joilla on tutkittu venäläisten arvomaailmaa ja uskonnollisuutta kommunistivallan romahtamisesta lähtien. Touko-kesäkuussa 2002 haastateltiin lähes 3 000 venäläistä. (KT/Kimmo Kääriäinen 27.9.2002)

Lisätietoja: johtaja Kimmo Kääriäinen, Kirkon tutkimuskeskus, puh. 03-2190293 tai 040-5221464, sähköposti: kimmo.kaariainen@evl.fi

Grafiikka: http://www.evl.fi/kkh/ktk/kuvat/ktven36.gif