Uususkontosihteeri Pekka Hiltunen:"Saatananpalvontaan on suhtauduttava vakavasti" "Jos nuori kirjoittaa peruskoulun vessan seinään luvun 666, tämä ei tee hänestä saatananpalvojaa. Mutta nuori, joka on käynyt läpi useita vihkimysmenoja, on jo saatananpalvonnassa vakavasti mukana." Näin sanoo kirkon uususkontoasioitten sihteeri Pekka Hiltunen. Saatananpalvontaa täytyy ruveta epäilemään, jos nuoren käytös ja persoonallisuus muuttuvat, jos käytös alkaa olla aggressiivista, nuori alkaa puhua itsemurhasta ja on öisin pois kotoa. Nuoren musiikkimaku muuttuu, saatananpalvontaan liittyvää raskaamman luokan musiikkia ei saa lähikaupasta, se on tilattava erikseen. - Nuoren elinympäristössä saatananpalvonnalla on monia heijastusvaikutuksia. Saatananpalvojia on Suomessa eri arvioiden mukaan 20-400, ja he ovat pääasiassa nuoria. Tilastollisesti ilmiö on pieni, mutta niiden kohdalla, joita asia koskee, saatananpalvontaa ei voi vähätellä. Saatananpalvontaan on törmätty ilmiönä yhtä hyvin pääkaupunkiseudulla kuin pohjoisessa Suomessa. Ilmiö on tuttu Tampereella, Turussa, Raumalla, Kauhavalla ja Saarijärvellä. Saatananpalvonta ei leviä suurissa nuorisojoukoissa, vaan kaikessa hiljaisuudessa. Saatananpalvonta on pienen joukon marginaalikäyttäytymistä. Palvontaan liittyy perverssejä ja kauheiksi tarkoitettuja rituaaleja. Sillekin, joka ei usko rituaalien hengelliseen todellisuuteen ja merkitykseen, saatananpalvonnalla on vakavia mielenterveydellisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. "Jos ihminen on sitoutunut tekemään pahaa, hän saa pahaa aikaan. Esimerkiksi Keski-Suomessa kirkon ovet tahrittiin verellä ja hautakiviä kaadettiin joulun aatonaattona. Tekijänä oli yksi ihminen, mutta hänen tekonsa aineelliset ja henkiset vahingot olivat suuret", Pekka Hiltunen sanoo. Saatananpalvontaan liittyy aina rikollista toimintaa Nykymuotoinen saatananpalvonta sai alkunsa 1960-luvulla Yhdysvalloissa, Kaliforniassa. Anton Szandor La Vey perusti vuonna 1966 saatananpalvonnan kirkon "The First Church of Satan" ja kirjoitti aihetta käsittelevän kirjan "The Satanic Bible". Keskeisenä ovat ajatukset, että ei ole muuta Jumalaa kuin ihminen ja että voimakkaat saavat periä maan, heitä toiset ihmiset arvostavat. Okkultismi on eräänlainen yleisnimitys ilmiöille ja kyvyille, joita pidetään yliluonnollisina. Länsimainen okkultismi on saanut vaikutteita mm. myöhäisantiikin gnostilaisuudesta, mutta siinä on aineksia myös itämaisista traditioista. Myös satanismi voidaan lukea okkultismi-nimikkeen alle kuuluvaksi. Saatananpalvojiksi kutsutaan ryhmittymiä, jotka vastustavat juutalaiskristillisen tradition Jumalaa. Saatananpalvonnan taustalla oleviin ajatuksiin voi tänään tutustua mm. Internetin kautta, jossa on runsaasti aiheeseen liittyvää informaatiota. Saatananpalvonta ja satanismi erotetaan toisistaan. Satanismia pidetään filosofisempana, usein iältään vanhempien ja yksinäisten ajatteluna. Satanistien luetaan jakautuvan neljään eri ryhmittymään. Suomalaiset satanistit kirjoittavat: "Saatananpalvojia kieltämättä on. Heitä tavataan eniten kypsymättömien nuorten keskuudessa ja heille satanismi on pelkkää teatteria ilman syvällistä sanomaa ja filosofiaa. Ainoa 'jumala', jota todellinen satanisti palvoo, on hän itse." Saatananpalvojiin puolestaan liitytään heavyfestivaaleilla, nuorten pienissä joukoissa, lähimetsissä. Saatananpalvontaan liittyy toisinaan itse kehitettyjä, toisinaan kovilta kavereilta lainattuja rituaaleja, ja aina myös rikollista toimintaa. Satanismi ja saatananpalvonta saavat voimansa kristinuskosta lainatuista symboleista, joille annetaan käänteiset merkitykset. Kuvaan kuuluu kristinuskon symboleitten halveksunta, esimerkiksi krusifiksi käännetään ylösalaisin. Armo ja rakkaus kielletään, tilalle asetetaan vahvemman valta ja viha. Saatananpalvontaan liittyy usein voimakas itsetuhokäyttäytyminen. Suomessa kulttiin kuuluvat eläinuhrit. Yhdysvalloissa puhutaan myös lapsiuhreista, mutta tästä ei ole varmaa näyttöä. Jotkut saatananpalvojat haluavat jatkuvasti nähdä verta, ja viiltelevät itseään saadakseen veren näkyviin. Taustalla voi olla pettymys aikaisempiin uskonnollisiin kokemuksiin Saatana on kristillinen ja juutalainen käsite. Saatana ja saatananpalvonta ovat kielteisesti riippuvaisia kristinuskon olemassaolosta. Martti Lutherin kirjoittamassa Isossa Katekismuksessa sanotaan: "Pahin vihollisemme Perkele ... pyrkii estämään ja torjumaan kaiken maallisen hallinnon sekä kunniallisten ja rauhallisten olojen säilymisen. Hän saa aikaan paljon riitoja, murhia, kapinoita, sotia, samoin rajuilmoja ja rakeita viljan ja karjan turmaksi, hän saa ilman myrkyttymään, ja kaikkea senkaltaista." Nuori, joka menee mukaan saatananpalvontaan, saattaa olla pettynyt aikaisempiin uskonnollisiin kokemuksiinsa. Saatananpalvonta näyttää tuottavan nuorelle toisenlaisen, välittömän uskonnollisen kokemuksen. Saatananpalvonnassa mukana olevien suut ovat yleensä hyvin tiukasti suljetut. Muu ryhmä vaatii, että mukana oleva ei kerro kokemuksistaan tai pahoista teoistaan kenellekään. Saatananpalvontaan tutkiva raumalainen erityisopettaja Keijo Ahorinta luonnehtii saatananpalvonnassa mukana olevan kehitystä: kierre on samanlainen kuin narkomaanilla. Ensin olo tuntuu hyvältä ja kuntokin on kohtuullinen. Vähitellen kunto rapautuu ja tunne hyvästä olosta palautuu vain hetkittäin. "Kun ihminen pyrkii eroon saatananpalvonnasta, häntä on autettava sekä mielenterveydellisin että hengellisin apukeinoin. Palvonta vaurioittaa psyykeä, ja nuoren hengellinen elämä on vääristynyt." Pekka Hiltunen ohjaisi saatananpalvonnan pariin joutuneen nuoren sekä lääkärin että papin hoitoon, ja molemmilla tulisi olla aikaisempia kokemuksia saatananpalvojan hoidosta. (KT 29.5.1996 mm)