NEW AGE -LIIKKEEN AATEHISTORIALLISTA TAUSTAA JA PERUSPIIRTEITÄ

    LUENTO ORT. USKONNONOPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVILLÄ   16.10. 1999


| JOHDANTO | NA-VIRTAUKSEN TAUSTOJA | HISTORIALLISTA TAUSTAA | JOITAKIN TERAPEUTTIS-PSYKOLOGISIA VIRTAUKSIA  | JOITAKIN PERUSNÄKEMYKSIÄ NA-KENTÄSSÄ | TRANSFORMAATIO | IHMISEN HENKINEN POTENTIAALI | JUMALUUS | NÄKEMYS MESTAREISTA JA OPETTAJISTA | KANAVOINTI | REINKARNAATIO JA KARMA | NA-KENTTÄ SUOMESSA
| Palautetta artikkelin kirjoittajalle | Palautetta sivun ylläpitäjälle | KLK:n uskontosivulle |

    JOHDANTO

    NA on kansainvälinen sosiaalinen ilmiö, joka nousi esille lännessä 1960-luvun loppupuolella. Termi NA on väljä ja hyvin monimerkityksinen yleisnimike, joka kattaa uskonnollisia, maailmankatsomuksellisia, psykologis-terapeuttisia liikkeitä ja suuntauksia. Ei siis ole olemassa mitään yhtenäistä NA-liikettä, keskusorganisaatiota tai yhtenäistä oppijärjestelmää. NA:lle on tyypillistä eklektisyys eli aineksia lainataan monista eri lähteistä. Näitä aineksia tulkitaan vapaasti. NA:n kentässä on aineksia idän ja lännen uskonnollisista, elämänkatsomuksellisista, filosofisista perinteistä ja uusista virtauksista esimerkiksi vaihtoehtolääketieteen ja terapioiden alueilta.

    Termi "New Age" on peräisin Alice Baileyn tulkitsemasta teosofisen opin piiristä. Na:lla Bailey tarkoitti ihmiskunnan ja kosmoksen siirtymistä jumalalliseen aikakauteen. NA-liike ei kuitenkaan ole mitenkään erityisesti sidoksissa Baileyn luomaan suuntaukseen. Voidaan sanoa, että yleisesti ottaen NA-piireissä "uusi aikausi" on ymmärretty evoluution ratkaisevaksi vaiheeksi kohti parempaa ja henkistä todellisuutta. NA:n laajasta kentästä voi ainakin perustellusti rajata pois länsimaissa vaikuttavat liikkeet, jotka ovat eksplisiittisesti hindulaisia ja buddhalaisia (esim. FWBO ja Hare Krisna), sekä myös satanismia edustavat ryhmät. NA ei myöskään ole ensisijaisesti luonteeltaan okkulttinen eikä esoteerinen, vaikka tämänkintyyppisistä virtauksista se on saanut vaikutteita. NA ei ole muotoutunut protestiksi kirkkoa ja "perinteistä" kristinuskoa vastaan. (vaikka kirkkoakin kritisoidaan). Sen sijaan NA:n kritiikin kärki on kohdistunut yksipuolista tieteellis-teknistä ja rationaalista maailmankuvaa sekä materialismia
    kohtaan.
     

    NA-VIRTAUKSEN TAUSTOJA
    Alkuun)
    On muistettava, että vaikeasti hahmoteltavalla NA:lla on itse asiassa pitkä ja monimuotoinen aatehistoria. Joskaan mistään selkeästä ja yhtenäisestä institutionaalisesta jatkumosta ei ole kyse, vaan pikemminkin väljästä ideoiden historiasta, jotka osin ilmenevät jossain muodossa NA:ssa. Yritän hyvin tiivistetysti esittää ne liikkeet, virtaukset ja henkilöt, jotka ovat muovanneet ja muovaavat NA-kentässä usein ilmeneviä perusparadigmoja ihmisestä, maailmasta sekä transsendenssista.

    Otan esille myös sellaisia maailmankatsomuksellisia näkemyksiä, jotka NA:n kentässä ovat vallitsevia, vaikka mistään yhtenäisestä NA-dogmatiikasta" ei ole perusteltua puhua. Lopuksi luon lyhyen katsauksen suomalaiseen NA-kenttään.
     

    HISTORIALLISTA TAUSTAA
    Alkuun)
    1. Swedenborg (1688- 1772) oli ruotsalainen pappi, tiedemies ja mystikko, jonka koki olevansa yhteydessä enkeleihin ja sai heiltä viestejä. Hänen maailmankatsomukseensa kuului myös näkemys toisista planeetoista, joilla on elämää. Franz Mesmer (17341815) oli itävaltalainen lääkäri, joka kehitteli näkemystä elämänenergiasta, jota käsittelemällä voi parantaa sairauksia ja aikaansaada mielen harmoniaa.

    Transsendentalismi oli USA:ssa 1800-luvulla vaikuttanut kulttuurinen ja maailmankatsomuksellinen suuntaus. Luonnonmystiikka, panteismi, intuitio, tunteet, auktoriteeteista vapaa uskonto ja Vedanta-filosofia olivat transsendentalismissa esillä olevia teemoja.

    2. Itämaiset uskonnot ja filosofiat jotka kokivat ensimmäisen maihinnousunsa läntiseen maailmaan 1800-luvun loppupuolella siis nimenomaan teosofian ja transsendentalismin välityksellä. Toinen selkeä aalto itämaisilla uskonnoilla lännessä alkoi 1960-luvun loppupuolella, jolloin ne olivat myös osa hippi-ja psykedeliakulttuuria. Tämä 1960-luvun vastakulttuuri on kaiken kaikkiaan epäilemättä ollut ratkaiseva NA:n kasvualusta.

     3. Länsimainen laaja okkulttinen perintö, johon ovat vaikuttaneet ja jotka ovat edesauttaneet muunmuassa seuraavat virtaukset ja ilmiöt: A) Hermetismi B) Kabbala C) Seurat, jossa vaalittiin okkulttisia katsomuksia.

    A) Hermetismi pohjautuu noin 100-200-luvuilla jKr. syntyneisiin kirjoituksiin, jotka kulkivat myöhäisantiikin aikana myyttisen hahmon Hermes Trismegistuksen nimissä. Kysymys oli kuitenkin juutalaisista, egyptiläisistä ja gnostilaisista teksteistä, jotka ovat hyvin monimerkityksisiä. Niissä on havaittavissa silti muutamia näkemyksiä, jotka ovat usein vallitsevia esoterian ja NA:n piirissä.

    Poimandres niminen kirjoitus kertoo, miten ihmisen sielu jumalallistuu, kun se on saavuttanut päämääräänsä. Tämä päämäärä voidaan saavuttaa vain oikean tiedon avulla. Ihmisen on myös itse työskenneltävä transformaation saavuttaakseen. Vihkimyksen kautta ihminen alkaa sielun matkansa eli vaelluksensa kohti jumaluutensa löytämiseksi. Tässä prosessissa erilaisilla maagisilla rituaaleilla on tärkeä merkitys.

    Niin sanotussa Smaragditaulussa on esitetty periaate ihmisen ja maailman sekä kaikkeuden välisestä vastaavuudesta eli mikro -ja makrokosmoksen välisestä suhteesta. Lyhyesti sanottuna ajatus seuraava: "Niin kuin ylhäällä, niin myös alhaalla". Tuntemalla toisen tason voi siis tuntea ja myös vaikuttaa toiseen tasoon.

    B) Kabbala (= vastaanottaminen, perimätieto) on juutalainen okkulttinen ja korkean magian traditio, joka muotoutui keskiajalla ja kukoisti erityisesti 1400-1500-luvuilla. Kabbalassa korostetaan, että totuus voidaan saavuttaa ainoastaan mystisen kokemuksen, ei käsitteellisen tiedon kautta.

    Kabbalan keskeinen symboli Elämän puu kuvaa aistimaailman ja yliaistillisen todellisuuden yhteyttä sekä universumin rakennetta. Elämän puussa on kymmenen sefirotia, jotka kuvaavat jumaluuden eri emanaatioita ja ilmenemismuotoja. Sefirotit ovat Elämän puun symbolissa yhteydessä toisiinsa 22 polun kautta. Meditaation harjoittaja pyrkii etenemään tasolta toiselle saavuttaakseen kosketuksen jumaluuteen. Meditoija käyttää apunaan erilaisia psykotekniikoita kuten visualisointia ja hengitystekniikoita. Kabbalan harjoittajat kehittelivät hyvin monimutkaisia spekulaatioita sefirot-järjestelmästä. He hyödynsivät myös aineksia esimerkiksi astrologiasta ja enkeliopista.

    B) Okkulttiset seurat  Suosittu ajatus NA-kentässä on, että kirkko on 300-luvulta saakka vainonnut esoteerista kristinuskoa, jonka kuitenkin onnistuivat välittämään eteenpäin esimerkiksi Temppeliherrojen ritarikunta ja kataarien lahko. Myöhemmin tätä perinnettä säilyttivät esimerkiksi Ruusu-Ristin veljeskunta. Ruusuristiläisten ja teosofienkin parissa esitetään usein, että alunperin esoteerinen tieto on kotoisin aina muinaisesta Egyptistä saakka. Kriittinen historiantutkimus ei tue tämäntyyppisiä väitteitä. Ensimmäiset salaseurat esimerkiksi illuminaatit syntyivät itse asiassa vasta 1600- 1700-luvuilla.

    Viime vuosisadan loppupuolella ja tämän vuosisadan alussa syntyi Euroopassa ja Yhdysvalloissa huomattavia esoteerisia ja okkulttisia seuroja (Teosofinen seura, Ordo Templi Orientis, Hermeettinen kultaisen sarastuksen seura, Antroposofinen seura). Viime vuosisadan loppupuolen okkulttisessa aallossa koki myös hermetismi uuden nousun. Kyseiset seurat ovat merkittävällä lailla vaikuttaneet uuden uskonnollisuuden muotoutumiseen läntisessä maailmassa, vaikka ovatkin eriytyneet NA-kentästä omiksi okkulttisiksi ja esoteerisiksi ryhmiksi, joissa on selkeän hierarkkinen rakenne.

    Helena Petrova Blavatsky, Henry Olcott Ja William Judge perustivat Teosofisen seuran New Yorkissa 1875. Seura opetukseen kuului sellaisia asioita kuin: Suuri valkoinen veljeskunta, kanavointi eli yhteydet henkimaailmaan, astrologia, jooga, ja erilaiset hindufilosofiat. Idän traditioiden lisäksi uskonnonhistoriallista taustaa löytyy esimerkiksi uusplatonismista ja gnostilaisuudesta. Eräs seuran tavoitteista oli: "Tutkia ihmisessä vaikuttavia selittämättömiä lakeja ja piilossa olevia luonnonvoimia. Liike joutui 1920-luvulla opilliseen kriisiin ja jakautui. Maailmanlaajuisesti Teosofiseen seuraan kuuluu noin 40 000 jäsentä.

    Rudolf Steiner (1861-1925) tutustui teosofiseen seuraan, mutta seura ei tyydyttänyt häntä. Hän perusti antroposofisen seuran 1913. Antroposofinen oppi rakentui teosofian, ruusuristiläisyyden, kristinuskon ja okkulttismin eri aineksista. Vaikka antroposofiassa on idän uskontojen vaikutusta kristillisten ainesten osuus on siinä paljon korostuneempaa kuin esimerkiksi teosofiassa.

    Kristuksen persoonana oli Steinerille suuri merkitys. Steinerin mukaan koko maailma ja ihminen on kehittymässä yhä korkeammalle hengen tasolle. Tämä puhdas hengen maailma voidaan tavoittaa vain viisaudella. Ihmisen tajunnan tulisi nousta aineen yläpuolelle.

    Kuten tunnettua Steiner kehitti erilaisia pedagogian ja taideterapian muotoja. Niin ikään hän hahmotteli vaihtoehtoisen (laajennetun lääketieteen ) perusteita. Suomeen antroposofinen liiton edeltäjä perustettiin 1923. Steiner-koulujen lisäksi Helsingissä toimii Eurytmia-akatemia, Kuvataidekoulu ja 1980 perustettu Snellman-korkeakoulu.

    Antroposofisia julkaisuja ovat: Antroposofi ja Takoja. Mainittakoon että antroposofit ovat suhtautuneet usein varsin kriittisesti NA-ilmiöön ja haluavat pitää tiettyä etäisyyttä siihen.
     

    JOITAKIN TERAPEUTTIS-PSYKOLOGISIA VIRTAUKSIA
    Alkuun)
    NA-ilmiön taustavirtauksina on myös joitakin terapeuttis-psykologis-ajattelusuuntia. Positiivinen ajattelun-koulukunta muotoutui USA:ssa viime vuosisadan loppupuolella. Kuten nimikin kertoo siinä korostetaan ihmisen laajoja henkisiä voimavaroja ja kehittymisen mahdollisuuksia. Siinä pyritään myös terapiamuotojen, tieteen ja uskonnon yhdistämiseen.

    Humanistinen psykologia muotoutui 1950-luvulla. Keskeinen suuntauksen kehittäjä oli A. Maslow. Myös siinä korostetaan ihmisen henkisiä voimavaroja ja niiden kehittämistä. Koulukunta kritisoi behaviorismia ja psykoanalyysia. Humanistinen psykologia ei kuitenkaan ole itsessään uskonnollinen maailmankatsomus.

    Niin ikään 1950- ja 1960-luvuilla kehittyi myös transpersoonallinen psykologia. Transpersoonallisessa psykologiassa kiinnostus kohdistuu erityisesti poikkeaviin tietoisuudentiloihin kuten ns. "huippukokemuksiin". Transpersoonallisessa psykologiassa puhutaan usein myös esimerkiksi kosmisesta tietoisuudesta. Suuntaus myös on saanut vaikutteita esimerkiksi Aasian hengellisistä ja henkisistä perinteistä. Maslow oli kiinnostunut myös transpersoonallisesta psykologiasta.

    Erityisesti C.G. Jungin näkemykset ovat hyvin suosittuja NA-kentässä. NA-maailmankuvaan on myös usein otettu aineksia sellaisilta henkilöiltä kuin esimerkiksi A. Whitehead (prosessifilosofia, prosessiteologia), Teilhard de Chardin (kosminen Kristus, evoluutioprosessi kosmoksen jumalallistumisena), Fritjof Capra (moderni kvanttimekaniikka).
     

    JOITAKIN PERUSNÄKEMYKSIÄ NA-KENTÄSSÄ
    Alkuun)
    TRANSFORMAATIO
    NA:n perusvisio on pyrkimys radikaaliin mystiseen muutokseen yksilössä. Transformaation päämäärä on ihmisen jumalallisen olemuksen oivaltamista. Saavuttaakseen tämän muutoksen itsessään ihminen voi käyttää monenlaisia teitä (erilaiset meditaatiomuodot, mielikuvaharjoitukset jne...). Transformaatioprosesssi vaatii työtä ihmisen taholta, mutta ihminen voi saada apua esimerkiksi henkioppailta.

    IHMISEN HENKINEN POTENTIAALI
    Ihminen on perusolemukseltaan jumalallinen. Pahuus on tietämättömyyttä ja "oivalluksen" puutetta.NA:n piirissä henkisen kehityksen eräänlainen lähtökohta on näkemys ja kokemus ihmisen persoonallisuuden syvimmästä olemuksesta, jota voidaan kehittää. NA:ssa ihmisen syvimmästä olemuksesta voidaan käyttää monenlaisia ilmauksia. Uskontotieteilijä Paul heelas onkin kuvannut NA-henkisyyttä sellaiseksi, jossa keskuksena on ihmisen "itseys". Tämä ei tarkoita, että kysymyksessä olisi korostetusti egoistinen elämänkatsomus.

    NA:n piirissä erittäin runsaasti ilmenee erilaisia ruumiin ja mielen hallintaan ja kehittämiseen liittyviä tekniikoita sekä hoitomuotoja joita voi luonnehtia pehmeäksi askeesiksi. NA-kentässä vallitseva käsitys on, että ihmisellä on mahdollisuuksia kehittää paranormaaleja kykyjään (parantaminen, selvännäkö, telepatia jne...) esimerkiksi erilaisten meditaatio-ja visualisaatiotekniikoiden avulla.

    Pehmeän askeesin tarkoitus ei ole ensisijaisesti harjoittaa ankaraa itsekuritusta. Na:ssa korostetaan voimakkaasti holistista ihmiskuvaa. Pehmeä askeesi ei myöskään välttämättä ole luonteeltaan selkeän uskonnollista. Erilaisilla parannusmenetelmillä on keskeinen asema Na-kentässä. Aasialaisen vanhan lääketieteen menetelmät ja opit ovat keskeinen osa NA-kenttää. Lyhyesti voi vain tässä todeta, että NA:n piirissä henkiseen ja fyysiseen parantumiseen ja hyvinvointiin tähtäävät menetelmät ovat hyvin moninaisia.
     

      -kabbalistinen mystiikka
      -tarot-symboliikka
      -erilaiset meditaatio- ja visualisointitekniikat

      -menneiden inkarnaatioiden kartoitus
      -kontaktit korkeampiin olentoihin esim. enkelit

      hoitomuotoja:
      -aura-parantaminen
      -bioenergia-hoito
      -henkiparannus
      -kviterapia
      -tsakraterapia
      -prana-healing
      ravintoterapia:
      -makrobiotiikka


    Perusajatus erilaisissa parannus ja itsen kehittämistekniikoissa on näkemys kosmisesta elämänenergiasta, jonka ihminen kykenee ottamaan käyttöönsä

    JUMALUUS
    Alkuun)
    Jumala tulkitaan usein universaaliksi ja kaiken olevan perusprinsiipiksi ja perustaksi. Jumala on absoluutti, joka yhdistää kaikki olevan ilmiöt yhteen. Usein maailmankaikkeuden kokonaisuus ja Jumala identifioidaan. Jumala koetaan usein panteistisena jumaluutena. Tähän liittyy ajatus kaiken olevan ykseydestä. Voidaan siis puhua myös monistisesta tulkinnasta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois tulkintoja siitä, että Jumala voidaan kokea myös persoonallisena Jumalana. NA-piireissä ei ole harvinaista puhe "Kristus-prinsiipistä". Niin ikään joissakin NA:n piirissä on myös tulkintoja, joiden mukaan viime kädessä vain henkinen todellisuus on "todella" olevaa ja materiaalinen todellisuus on vain epätäydellisyyttä.

    NA.n piirissä puhutaan usein "ikiaikaisesta viisaudesta", joka on kaikki uskontojen ydin. Jumaluuden katsotaan ilmentävän itseään eri polkujen kautta, mutta kaikilla niillä on viime kädessä sama päämäärä: Henkinen kasvu ja uudistuminen.

    NÄKEMYS MESTAREISTA JA OPETTAJISTA
    Alkuun)
    Jumaluus on ilmentänyt itseään suurten opettajien kuten Buddhan, Kristuksen, Krishnan, ja monen muun kautta, jotka muo dostavat yliluonnollisen ja hengellisen "veljestön" ja ohjaavat ihmiskunnan kehitystä.

    KANAVOINTI
    NA-piireissä puhutaan usein kanavoinnista (chanelling). Kanavointi tarkoittaa, että ihminen vastaanottaa viestejä, jotka tulkitaan saaduksi henkimaailman entiteeteiltä. Viestit kirjoitetaan usein automaattikirjoituksella. Kanavointi yleensä eroaa klassisesta spiritualismista, siten että siinä ei olla yhteydessä niin sanottujen vainajahenkien kanssa. Kanavointi voi merkitä myös sitä, että ihminen on yhteydessä todelliseen jumalalliseen olemukseensa, josta voidaan käyttää eri nimiä.

    REINKARNAATIO JA KARMA
    Jälleensyntymien ja karman lain kautta ihminen voi kulkea henkistä ja moraalista päämäärää sekä eheyttä kohti. Karman lain avulla selitetään usein myös elämän varjopuolia. On tärkeää huomata, että lännessä oppi jälleensyntymästä on miltei aina saanut hyvin erilaisen merkityksen kuin Aasiassa. Lännessä jälleensyntymä tulkitaan ikään kuin armon osoituksena, mahdollisuutena kehittyä kohti päämäärää. Idässä jälleensyntyminen nähdään sen sijaan kielteisenä tilana, josta tulisi vapautua viime kädessä kokonaan.
     

    NA-KENTTÄ SUOMESSA
    Alkuun)
    NA:n kentässä toimivat erilaiset henkisen kasvun ja terapiamuotojen keskukset (Suomessa esim. Henkiset keskukset ja Valon Polku). Esimerkiksi 1993 Helsingissä perustetussa VP-keskuksessa järjestetään parantaja-ja selvännäkijäkoulutusta. Kursseilla voi perehtyä myös erilaisiin meditaatiomenetelmiin, energiahoitomuotoihin, auraluentaan -ja tulkintaan. Vuonna 1997 perustettiin Porvooseen Valon Sydän-Henkisen kehityksen keskus. Tämäntyyppisten tahojen lisäksi toimii monia erilaisia opintopiirejä, joissa perehdytään erilaisiin henkisiin perinteisiin.

    Erilaiset messut ja teemapäivät ovat tärkeitä foorumeja, joissa monet virtaukset ovat esillä. Maailmanlaajuisesti tunnetuimpia ovat Lontoon Mind-Body-Spirit-festivaalit. Suomessa vuodesta 1983 järjestettävät Hengen ja Tiedon messut ovat olleet merkittävä "uuden henkisyyden" näyttämö. Mainittakoon vielä Minä Olenmessut Helsingissä, jotka ovat vastaavantyyppiset kuin edellämainitut Hengen ja Tiedon-messut (vuodesta 1997 saakka) Tavallisissa kirjakapoissa on runsaasti NA-genren kirjallisuutta, sen lisäksi Suomessakin on useita alan erikoiskirjakauppoja, joista suurin on Era Nova-New Age Bookshop. Minä olen, Polku ja Ultralehti ovat keskeisiä NA-kentän julkaisuja.
    Alkuun)