|
Viittomakielinen kirkkokäsikirjatyö
Kirkolliskokous päätti keväällä 1998 jumalanpalveluksen ydintekstien sekä kymmenen käskyn kääntämisestä viittomakielelle. Päätös oli jatkoa saamenkielisten käännösten valmistumiselle ja liittyy Suomen perustuslain yhdenvertaisuus-, uskonnonvapaus- ja kielisäännöksiin (6§, 11§, 17§). Aikaisemmin kirkollisissa yhteyksissä käytettiin viitottua suomea eikä seurattu viittomakielen sanajärjestystä. Mistään jumalanpalveluksen osasta ei ollut käytössä kaikille yhteisiä, täsmälleen samanlaisina toistuvia tekstejä.
Viittomakielisen kirkkokäsikirjan käännöstyöryhmä asetettiin syksyllä 1998 ja varsinainen käännöstyö alkoi keväällä 1999. Työryhmään kuului mm. Kuurojen Liiton edustajia, kuurojenpappeja ja teologinen asiantuntija. Käännöstyöryhmän puheenjohtajana toimi erityisluokanopettaja Jaana Aaltonen. Ensimmäinen virallinen käännös julkaistiin vuonna 2001. Siihen sisältyivät seuraavien tekstien viittomakieliset käännökset: Isä meidän -rukous, Herran siunaus, Uskontunnustus, Käskyt, Kastekäsky, Ehtoollisen asetussanat ja Isä meidän -rukouksen ekumeeninen muoto. Kirkolliskokous hyväksyi Luukkaan evankeliumin käännöksen toukokuussa 2007. Luukkaan evankeliumi valittiin käännettäväksi ensimmäisenä, koska se sisältää monet tutut kertomukset, esimerkiksi Jouluevankeliumin ja Tuhlaajapoika -vertauksen. Messun peruskaavan, lapsen kasteen, konfirmaatiomessun, avioliittoon vihkimisen ja hautaan siunaamisen kaavat hyväksyttiin marraskuussa 2008. Evankeliumikirjan käännökset hyväksyttiin toukokuussa 2009.
Videoita
Glosseja
Kirkkohallituksen julkaisumyynnissä on saatavilla:
Päivitetty 18.8.2010
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||