Mia Penttilän pro gradun kuvailulehti

HELSINGIN YLIOPISTO-HELSINGFORS UNIVERSITET-UNIVERSITY OF HELSINKI

Tiedekunta/Osasto-Fakultet/Sektion - Faculty

Teologinen

Tekijä-Forfattere-Author

Mia Katriina Penttilä

Laitos-Institution-Department

Käytännöllinen teologia

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opettajien käsityksiä oppiaineistaan.

Oppiaine-Läroämne-Subjekt

Uskonnonpedagogiikka

Työn laji-Arbetets Art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

marraskuu 1996

Sivumäärä-Sidoantal-Number of Pages

84+9

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksen tehtävä on selvittää sekä evankelis-luterilaista uskontoa että elämänkatsomustietoa opettavien opettajien käsityksiä oppiaineistaan ja niiden välisestä suhteesta. Lähtökohtana on usein julkisuudessa esiintyvä väite, voiko sama henkilö opettaa sekä tunnustuksellista uskontoa että tunnustuksetonta elämänkatsomustietoa molempien aineitten erityisluonnetta kunnioittaen. Tutkimusote on laadullinen, ja tutkimusta varten on teemahaastateltu neljäätoista (14) opettajaa Etelä-Suomessa kevättalvella 1996. Analysointi on tapahtunut aineistolähtöisesti teemahaastattelurunkoa apuna käyttäen.

Haastattelujen mukaan käsitykseen uskonnon ja elamänkatsomustiedon suhteesta vaikuttaa voimakkaasti käsitys elämänkatsomustiedon taustasitoumuksista. Aineistosta nousi kolme (3) erilaista käsitysryhmää, miten opettajat ymmärsivät elämänkatsomustiedonopetuksen taustasitoumuksen.

Ensimmäinen käsitysryhmä korostaa tietoa ja aineiden sisältöjä ja pitää sekä uskonnon- että elämänkatsomustiedonopetusta peruslähtökohdaltaan objektiivisena. Toiselle ryhmälle tärkeintä on tunnetaso: oppilaan kasvaminen ja elämänkatsomuksen rakentaminen. Koska oppilaat ovat molempien aineiden opetusryhmissä samanlaista elämänvaihetta eläviä nuoria, opettajat ymmärtävät sekä uskonnon- että elämänkatsomustiedonopetuksen taustaksi agnostisen, etsivän ja kaiken kyseenalaistavan lähestymistavan. Kolmas käsitysryhmä pitää elämänkatsomustiedonopetuksen taustaa kristinusko- ja kirkkokielteisenä ja korostaa oppiaineitten erillisyyttä.

Käsitys elämänkatsomuksen taustasitoumuksesta vaikuttaa myös opettajan käsityksiin kummankin aineen luonteesta, tavoitteista ja merkityksestä oppilaalle. Kuitenkaan, ennakko-oletuksen vastaisesti, käsitys elamänkatsomustiedon taustasta ei vaikuta opettajan käsitykseen uskonnonopetuksen tunnustuksellisuudesta. Kaikki opettajat ymmärtävät tunnustuksellisuuden niin, että se on ainoastaan pedagogista tunnustuksellisuutta eli näkyy opetuksen sisältöpainotuksissa, muttei opetustavassa tai opetuksen tavoitteissa.

Opettajat ymmärtävät katsomusaineiden rajauksen eri tavoin. Lukiossa opetussuunnitelman perusteiden 1994 mukaan filosofia kuuluu katsomusaineisiin. Se, miten opettajat ymmärtävät elamänkatsomustiedon taustan ja sen suhteen uskonnonopetukseen, vaikuttaa myös heidän käsitykseensä filosofian ja elämänkatsomustiedon suhteesta sekä filosofian sijoittumisesta katsomusaineisiin.

Opettajat pohtivat myös kaikille yhteisen katsomusaineen mahdollisuutta. Tähänkin vaikuttaa opettajan käsitys uskonnon- ja elämänkatsomustiedon suhteesta. Opettaja. joka pitää seka uskonnon- että elamänkatsomustiedon opetusta täysin objektiivisena, kannattaa yhteisen katsomusaineen muodostamista, mutta opettaja, joka näkee aineiden taustat erilaisina, haluaa säilyttää oppiaineet erillään.

Uskonnonopetus, elämänkatsomustieto, katsomusaineopettaja, käsitys, tunnustuksellisuus

Teologisen tiedekunnan kirjasto