SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE

30.12.1999

Nro 32/1999

1 (4)

Sisältää:

1. Hautaustoimen maksut

2. Vihervuosi 2000

3. Taloussuunnittelupäällikön virkavapaus

1. HAUTAUSTOIMEN MAKSUT

Hautaustoimen palveluista voidaan periä maksuja haudoista, hautaamisesta sekä hautojen hoidosta. Vuonna 1998 hautaustoimen 401 milj. markan kokonaismenoista katettiin 63 milj. markkaa eli 16 % hauta- ja hautausmaksuilla, 19 milj. markkaa eli 5 % hautaustoimen muilla tuloilla sekä 319 milj. markkaa eli 79 % seurakuntien kirkollisverovaroilla.

Hautamaksu antaa haudan hallintaoikeuden enintään 50 vuodeksi kerrallaan. Hautamaksu kohdistu yleisimmin hautaan kokonaisuudessaan, harvemmin haudan osana olevaan hautapaikkaan tai hautasijaan. Haudoista perittävistä maksuista päättää kirkkojärjestyksen 17 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla kirkkovaltuusto.

Vuonna 1998 yhden hautapaikan ja hautasijan käsittävä 25 vuoden arkkuhauta maksoi seurakuntien jäsenille keskimäärin 356 markkaa, muiden ev.lut. seurakuntien jäsenille 890 markkaa, ortodoksisten seurakuntien jäsenille 1 092 markkaa ja muille 2 535 markkaa. Maksutta hallinta-ajaltaan 25 vuoden arkkuhaudan luovutti jäsenilleen 180 seurakuntaa, muiden ev.lut. seurakuntien jäsenille 16 seurakuntaa, ortodoksisten seurakuntien jäsenille 14 seurakuntaa sekä muille yksi seurakunta.

Hautausmaksua voidaan periä hautaamiseen liittyvistä palveluista kuten esimerkiksi haudan avaamisesta ja peittämisestä sekä peruskunnostuksesta. Vuonna 1998 haudan avaaminen ja peittäminen maksoi seurakuntien jäsenille keskimäärin 474 markkaa, muiden ev.lut. seurakuntien jäsenille 813 markkaa, ortodoksisten seurakuntien jäsenille 866 markkaa sekä muille 1 395 markkaa. Maksuton haudan avaus ja peittäminen oli seurakuntien jäsenille 48 seurakunnassa, muiden ev.lut. seurakuntien jäsenille yhdessä seurakunnassa ja ortodoksisten seurakuntien jäsenille kolmessa seurakunnassa. Hautausmaksuista päättää kirkkoneuvosto.

Haudanhoitomaksua peritään niistä haudoista, joiden hoidon hautaoikeuden haltijat ovat antaneet seurakunnan (hautainhoitorahaston) tehtäväksi. Vuonna 1998 arkkuhaudan kesäaikainen maksoi keskimäärin 277 markkaa, viiden vuoden hoito 1 573 markkaa, 10 vuoden hoito 3 055 markkaa, 15 vuoden hoito 4 368 markkaa ja 20 vuoden hoito 6 608 markkaa. Haudanhoitomaksut ovat kaikille samansuuruiset. Maksuista päättää kirkkoneuvosto.

Hautaustoimen palveluista perittävissä maksuissa saattaa olla suuriakin seurakuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi vuonna 1996 hallinta-ajaltaan 25 vuoden arkkuhauta maksoi seurakunnan jäsenelle halvimmillaan 5 markkaa ja kalleimmillaan 2 400 markkaa. Maksutta tämänkaltaisen haudan luovutti 184 seurakuntaa. Myöskin hautausmaksuissa esiintyy selviä eroja eri seurakuntien kesken, joskin hintahaarukka ei niiden osalta ole niin suuri kuin hautamaksujen kohdalla on asianlaita. Karkeasti yleistäen voidaan todeta, että halvimmat maksut ovat Etelä-Suomen suurissa kaupunkiseurakunnissa ja halvimmat Itä- ja Pohjois-Suomen maaseurakunnissa. Hintaeroihin ovat seurakuntien sijaintitekijöiden lisäksi vaikuttamassa mm. hautausmaiden hoidon taso ja töiden koneellistamisaste, maaperälliset tekijät sekä hautaamiseen soveltuvan maan saatavuus ja hinta.

Yleinen lähtökohta hautaustoimen maksujen määrittämiselle ovat palvelujen todelliset kustannukset. Seurakunnissa vuoteen 1999 saakka käytössä ollut hallinnollinen kirjanpito ei ole kuitenkaan antanut riittävästi tietoa hautaustoimen ja sen palvelujen todellisista kustannuksista. Esimerkiksi pääomakustannukset (poistot ja pääoman korko) sekä osittain myös hautaustointa koskevat yhteiskustannukset ovat jääneet tähän mennessä huomioon ottamatta. Eräiden seurakuntien vuoden 2000 talousarviotietojen perusteella onkin pääteltävissä, että yksistään poistojen huomioon ottaminen tulee nostamaan hautaustoimen kokonaiskustannuksia
5-15 %.

Kirkkohallituksessa on valmisteille seurakuntien kustannuslaskentaa varten opas, jonka mukaan hautaustoimi muodostaa kustannuslaskennallisesti aiempaa selvemmän kokonaisuuden. Opas otettaneen yleiseen käyttöön aikaisintaan vuonna 2001. Poistojen laskeminen on kuitenkin tullut pakolliseksi vuoden 1999 alusta lukien, mutta käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman koron huomioon ottaminen jää toistaiseksi avoimeksi.

Yleiskirjeen liitteissä 1-3 on esimerkinomaisesti esitetty hautausmaan perustamiseen ja hoitoon sekä hautojen kaivuseen, peittämiseen ja peruskunnostukseen kuuluvia kustannustekijöitä, joiden avulla on laskettavissa näiden toimintojen kokonaiskustannukset.

Kustannusvastaavuusnäkökohtien lisäksi hautaustoimen maksujen määrittämisessä voidaan myös ottaa huomioon seurakuntien jäsenten ja seurakuntiin kuulumattomien eriarvoinen asema hautausmaiden ylläpidon kustantajina. Ylläpidetäänhän seurakuntien hautausmaat, jotka uskonnonvapauslain 10 §:n perusteella toimivat maassamme myös yleisinä hautausmaina, valtaosin jäsenten maksamilla kirkollisveroilla. On näin ollen perusteltua, että hautaustoimen palveluja voidaan luovuttaa seurakuntien jäsenille maksutta tai todellisia kustannuksia alhaisempaan hintaan. Vastaavanlaista jäseniä suosivaa hinnoittelukäytäntöä sovelletaan mm. eräissä kunnallisissa palveluissa. Periaatteena seurakuntiin kuulumattomien hautausmaksujen määrittämisessä taas on, että maksujen tulee olla kohtullisessa suhteessa hautausmaiden perustamis- ja ylläpitokustannuksiin.

Kirkon ja seurakuntien toiminnan kannalta on tärkeätä, että hautaustoimen palveluista perittävät maksut perustuvat kaikilta osin todellisiin kustannuksiin ja että nämä kustannukset ovat laskelmin todennettavissa. Jo vuonna 2000, jolloin on ensi kertaa käytettävissä seurakuntien uuteen kirjanpitojärjestelmään perustuvat tilinpäätöstiedot, on tähänastista paremmat edellytykset hautaustoimen todellisten kokonaiskustannusten selvittämiseen. Vuonna 2001, jolloin seurakuntien kus

tannuslaskennan opas on tarkoitus ottaa käyttöön ainakin suurimmissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä, mahdollisuudet kustannusvastaavuuslaskelmien tekemiseen parantuvat entisestään.

Hautaustoimen maksujen kustannusvastaavuutta voidaan jo tässä vaiheessa tarkastella yleiskirjeen liitteinä olevien kustannuslaskentaraamien avulla. Niin ikään on mahdollista suorittaa erillisiä työaikatutkimuksia, joita on jo aiemminkin tehty eräissä suurimmissa seurakuntayhtymissä. Hautaustoimen maksuja voidaan myös tarkastella rovastikuntakohtaisesti ja tätä kautta pyrkiä hintaerojen tasoittamiseen pitäen kuitenkin lähtökohtana palvelujen todelliset kustannukset.

2. VIHERVUOSI 2000

Riemuvuosi 2000 on myös valtakunnallinen vihervuosi, jota vietetään nyt kolmatta kertaa. Vihervuoden tavoitteena on lisätä viherympäristön arvon ja paikallisten mahdollisuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista. Vihervuoden keskeiset aihealueet ovat taajamien ja maaseudun julkiset ja yksityiset viheralueet sekä viheralan tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Vihervuoden julkisiksi projekteiksi on 1.11.1999 mennessä hyväksytty 34 kohdetta, joista 18 on kuntien esittämää, kahdeksan seurakuntien esittämää sekä kahdeksan muiden yhteisöjen esittämää. Seurakunnalliset kohteet sijaitsevat Heinolassa, Hämeenkoskella, Joensussa, Jyväskylässä (maasrk), Kärkölässä, Porissa, Seinäjoella ja Siikaisissa. Kohteiden sisältö ilmenee lähemmin yleiskirjeen liitteestä 4.

Uusia esityksiä virhevuoden kohteiksi ja tapahtumiksi voidaan lähettää edelleen Viherympäristöliittoon.Tämä tapahtu yleiskirjeen liitteenä 5 olevalla kaavakkeella.

Vihervuosi-lehdestä on nyt ilmestynyt Vihervuosi 2000 erikoisteemanumero, joka lähetetään yleiskirjeen mukana taloustoimistoille. Lehdessä on myös artikkelit Porin seurakuntayhtymän ja Siikaisten seurakunnan vihervuosiprojekteista.

Tämä yleiskirje ja Viherympäristö-lehti tulee saattaa myös seurakuntapuutarhurien tai vastaavan hautaustoimen työntekijän tietoon. Mikäli seurakunta haluaa lehdestä lisäkappaleita, niitä voi tilata Viherympäristöliitosta, osoite Viljatie 4 C, 00700 Helsinki, puh. 09-5841 6540, fax. 09-5841 6549. Lehden hinta on 7 mk + alv + lähetyskulut.

3. TALOUSSUUNNITTELUPÄÄLLIKÖN VIRKAVAPAUS

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikölle Juha Tuohimäelle on myönnetty virkavapautta ajalle 1.1.2000-31.12.2001 toisen tehtävän hoitamista varten. Tuona aikana hänen sijaisenaan taloussuunnittelupäällikkönä toimii talousjohtaja Tapio Tähtinen p. (09) 1802 246.

KIRKKOHALLITUS

Risto Junttila

Markku Kiikka

ISSN 0781-9501