|
Ruanda pyrkii oikeuden kautta rauhaan
Ruandassa on odotettu kohta yhdeksän vuotta totuutta ja sovintoa. Vuoden 1994 kansanmurhan tapahtumat vaativat vielä selitystä. Tuolloin maata hallinneiden hutujen toteuttamassa kansanmurhassa tapettiin noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Täyteen ahdetuissa vankiloissa odottaa tuomioitaan yli sata tuhatta kansanmurhasta syytettyä. Nyt Ruandassa on käynnistynyt merkittävä sovintoprosessi. Ruandalaiset ovat itse olleet mukana vaatimassa oikeudenkäyntien tehostamista, koska he ovat olleet turhautuneita kansainvälisten ja kansallisten oikeusistuimien hitauteen. Syksyllä 2002 maassa päätettiin ottaa käyttöön "gacaca"-niminen lainkäyttötapa, joka on heimojen ikivanha tapaoikeusjärjestelmä. Gacaca tarkoittaa ruoholajiketta, jota kasvaa Ruandan pelloilla. Samalla ruoholla istuivat heimojen esi-isät sopimassa kylän tärkeistä asioista. Totuuden selvittäminen ja oikeuden toteutuminen ovat ruandalaisille tärkeä tulevaisuuden kysymys. Gacaca-kyläkäräjien tarkoituksena on palauttaa yhteisöjen luottamus demokraattiseen päätöksentekoon ja usko sovinnon mahdollisuuteen. Samalla kuitenkin pelätään niitä seurauksia, joita arpeutuneiden haavojen rikkirepimisestä ja vuosien takaisiin tapahtumiin palaamisesta voi aiheutua. Käräjöintiä viidessä vaiheessa Vankiloissa istuvat, kansanmurhasta syytetyt vangit on jaoteltu neljään eri ryhmään. Lainoppineet tuomitsevat ensimmäisen ryhmän vangit kansallisessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tähän ryhmään kuuluvat kansanmurhan suunnittelijat ja sen ylimmät toteuttajat. Muiden vankien teot käsitellään kyläkäräjillä. Kukin vanki kuljetetaan omaan kyläänsä, oman kyläyhteisönsä eteen tuomittavaksi. Gacaca-kyläkäräjiä on valmisteltu Ruandassa pitkään ja huolellisesti. Oikeusoppineet ovat laatineet vanhalle oikeuskäytännölle yksityiskohtaisen uuden lainsäädännön, jonka perusteella voidaan langettaa lainvoimaisia tuomioita kansanmurhasta syytetyille. Gacaca-istunnot järjestetään viidessä eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rekisteröidään kylässä ennen kansanmurhaa asuneet henkilöt. Toisessa vaiheessa listataan sodan jälkeen kylään palanneet henkilöt sekä merkitään kadonneet ja kuolleet. Kolmannessa vaiheessa luetteloidaan kyläläisten omaisuusvahingot. Neljännessä vaiheessa listataan ne kyläläiset, joiden epäillään osallistuneen kansanmurhaan. Kyläläiset saavat kertoa kukin oman käsityksensä tapahtumien kulusta. Viidennessä vaiheessa aloitetaan vankien syytteiden käsitteleminen. Yhteisvastuu 2003: Väkivallasta vastuuseen
Ruanda on Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2003 ulkomainen erityiskohde. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kibungon alueella neljää kylää, jotka on perustettu palanneita pakolaisia varten. Painopiste on toimeentulon turvaamisessa kehittämällä maataloutta ja muita tulonansaitsemiskeinoja. Toinen tärkeä osa ohjelmaa on edistää ihmisten rauhanomaista rinnakkaiseloa tukemalla kyläläisten yhteistyöhankkeita ja uskontojen välistä yhteistoimintaa. Sovinnontyötä tuetaan auttamalla kansanmurhasta vangittujen paluuta kotikyliinsä vapautumisen jälkeen. Kyliin koulutetaan vapaaehtoisia työntekijöitä, joiden tehtävä on auttaa rikosten tekijöitä ja uhreja löytämään sovinto ja anteeksianto Ruandan rauhanprosessia ovat tukemassa kirkot, lukuisat kansalaisjärjestöt, kansainvälinen tuomioistuin, ihmisoikeusjärjestöt ja YK. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut vuodesta 1995 lähtien Luterilaisen maailmanliiton (LML) työtä Ruandassa, joka aloitettiin välittömästi kansanmurhan jälkeen. Katastrofivaiheiden jälkeen LML on vuodesta 2000 alkaen suuntautunut Ruandassa pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Teksti: Liisa Mäkelä
|
