HARTOLAN SEURAKUNTA

Kirkko keskellä kylää

Etusivu

Ajankohtaista

Toiminta

Vanhin maininta Hartolasta on vuodelta 1398 paavin kirjeessä, jossa mainitaan Hartolan kirkkopitäjä. Tuosta ensimmäisestä kirkosta ei ole muita kirjallisia dokumentteja. Perimätiedon mukaan kirkko sijaitsi Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, ja se on todennäköisesti ollut ns. seutukirkko ilman omaa pappia ja pappilaa. Sysmän kappelina Hartola tai Koskipää, mitä nimeä myös käytettiin, esiintyy 1540-luvulta lähtien

Hartolan seurakunta itsenäistyi 31.8.1784 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Päätöksessään kuningas Kustaa III nimesi seurakunnan poikansa Ruotsin kruununprinssin mukaan Kustaa Aadolfin seurakunnaksi, millä nimellä seurakunta tunnettiin 1800-luvun lopulle saakka.

Ensimmäisen kirkon jälkeen seuraava maininta on Sipi Henrikinpojan 1590-luvulla rakentamasta kappelikirkosta. Tarkempia tietoja on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon synnystä. Rakentajaksi mainitaan Daniel Juhonpoika. Tämä kirkko purettiin 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Vanhan kirkon paikalla Koskipääntien ja Kaikulantien risteyksessä on muistokivi. Kirkon alttaritaulu, L.J. Carlströmin "Jeesuksen taivaaseenastuminen", on sijoitettu Hartolan seurakuntataloon.

Hartolan nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1911-13, ja Savonlinnan piispa O.I. Colliander vihki sen käyttöön 16.12.1913. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka toimi myös urakoitsijana. Osa kirkon rakennuskivistä on louhittu kirkon paikalta, osa Ylemmäisten kylästä. Kirkko on uusgotiikan ja jugend-tyylin vaikutteita sulattanut kansallisromantiikan tyylinen graniittikirkko.

Josef Stenbäck suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen "Teidän edestänne", jossa Jeesus kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Lasityön on tehnyt Heinrich Schiffers Bremerhafenista, Saksasta. Arkkitehdin tytär, Maija Stenbäck (sittemmin Tawastjerna) oli valokuvamallina enkelin suunnittelussa. Kirkon taontatyöt on tehnyt Fredrik Westman Raahesta.

Kirkon kellotorniin siirrettiiin vanhasta kirkosta kellot, joista suurempi oli hankittu vuonna 1865 ja pienempi Pietarista vuonna 1829. Pienen kellon rikkouduttua hankittiin kesällä 2007 uusi kello Juutilan valimosta Kaavista.

Kirkon katon vesivuodoista tahdottiin päästä eroon 1950- ja 60-luvuilla kattamalla kirkko kuparilevyillä entisten betonipaanujen asemesta. Kirkko kuivatettiin perusteellisesti ja maalattiin uudelleen sisältä. Työt tehtiin professori Esko Järventauksen suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 1966.

Vanhaan kirkkoon urut rakensi B.A. Thule vuonna 1896. Alun perin 15-äänikertaiset urut siirsi Kangasalan urkutehdas 1914 uuteen kirkkoon. Vuosina 1960-61 urkuja uusittiin ja äänikerrat lisättiin 19+1:een. Urut olivat aluksi kirkon torniosan parvella, mutta siirrettiin 1932 takalehterille.

Vuonna 1998 otettiin käyttöön Railimaria Rajasmaan suunnittelemat ja valmistamat uudet kirkkotekstiilit "Kuule minua".

Hartolan kirkko on tiekirkko ja kesäisin avoinna joka päivä klo 11-18.

Viime vuodenvaihteessa Hartolan seurakuntaan kuului 2828 jäsentä.

Hartolan kirkkoherrat

1. Lars Abraham Hoffrén (1786-1822)

2. Bendt Johan Gadd (1824-1829)

3. Arvid Gottfrid Nordqvist (1832-1839)

4. Nils Robert Bonsdorff (1842-1859)

5. Johan Filip Danielson (1865-1875)

6. Adolf Magnus Winter (1876-1880)

7. Johan Ferdinand Lahtonen (1883-1888)

8. Gustaf Basilius Juslen (1889-1908)