Varhaisimmat seurakunnalliset yhteydet muistitieto liittää Iittiin, jonka perustaminen tapahtui katolisen ja luterilaisen ajan taitteessa 1500-luvun alussa ja lopullinen muodostuminen vuonna 1539. Jaalalaiset muodostivat ns. Iitin veskansan yhdessä Valkealan läntisten kylien asukkaiden kanssa. Kirkkomatkat tehtiin avoveden aikana suurilla kirkkoveneillä Pyhäjärven ja Pellingin yli Iitin kirkkoon. Talvisin matka tehtiin jääteitä pitkin hevoskyydillä tai jalkapatikassa. Tällainen matkanteko oli aikaa vievää ja vaivalloista. Ainakin kaksi kertaa vene kaatui kovassa tuulessa ja molemmilla kerroilla 11 ihmistä hukkui. Näistä syistä johtuen veskansalaiset alkoivat puuhata oman seurakunnan muodostamista. Moninaisten vaiheidenjälkeen Jaalan seurakunta perustettiinkin vuonna 1873.
       Kun kirkon paikasta ja arkkitehti August Bomanin laatimista piirustuksista oli päästy yksimielisyyteen aloitettiin kirkon perustusten teko syksyllä 1876 ja varsinainen rakentaminen vuotta myöhemmin. Rakennustyö uskottiin tarjoushuutokaupan jälkeen hausjärveläiselle rakennusmestarille Karl Gustaf Kajanderille ja pohjalaiselle Karl Källmanille. Kirkko valmistuikin vuodessa ja vihittiin käyttöön juhlallisin menoin ensimmäisenä adventtina 1878. Vihkiäisjuhla oli nykyisenkin mittapuun mukaan merkittävä tapahtuma. Tilaisuudessa soitti Kaartin pataljoonan soittokunta ja se sai juhlaväkeä liikkeelle n. 4000 henkeä.
       Kirkko on tyypiltään länsitornillinen pitkäkirkko, jossa on korostetut lyhyet poikkisakarat. Se edustaa lähinnä uusgoottilaista tyylisuuntaa lisättynä nk. nikkarityylillä. Kirkon torni tavoittelee taivaita yli 40 metrin korkeudessa ja kerrotaanpa, että suurimmat sideparret olisi tuotu aina Konginkankaan pitäjästä saakka. Pääosin puutavara hakattiin seurakunnan omista metsistä.
       Alttaritaulu hankittiin vuonna 1885 ja sen on maalannut taidemaalari Sigfrid August Keinänen. Aiheena on Matt. 11 :28 "Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat." Sama tekstikohta on myös Jaalan kirkon sinetissä. Alttaritaulussa on Vapahtajan mallina ollut säveltäjäprofessori Robert Kajanus. sanotaan myös, että taulussa kuvattujen ihmisten malleina olisi käytetty paikkakuntalaisia. Tamä tietysti korostaa alttaritaulun arvoa jaalalaisittain ajatellen.
       Ensimmäiset urut hankittiin vuonna 1906 Ruthin urkutehtaalta Lahdesta. Urkumestari Albanus Jurva rakensi kahdella sormiolla varustetut 18 äänikertaiset pneumaattiset urut. Niitä varten rakennettiin kirkon takaosaan urkuparvi. Nykyiset urut ovat vuodelta 1973 Kangasalan urkutehtaan valmistamat 21 äänikertaiset mekaaniset urut. Urkuremontin yhteydessä uusittiin myöskin kirkon lattiat.
       Vuosien 1935-36 suuressa korjauksessa rakennettiin kirkon itäpäätyyn tiilinen rapattu seurakuntasali. Tällöin myös laajennettiin kirkon lehtereitä joten istuma- paikkoja saatiin n. 600.
       Kuori-osan seinällä olevan vihkiryijyn "Juhlahetki" ovat seurakunnalle lahjoittaneet Jaalan Martat sekä Maatalousnaiset vuonna 1959. Sen on suunnitellut Irmeli Grönlund Suomen Käsityön Ystävistä. Kastemaljan on suunnitellut Kirsti Nuolivaara ja sen on valmistanut Auvo Nuolivaara Kauklahden lasitehtaalla.
       Kirkon kellotapulissa on kaksi kelloa. Pienempi, messinkinen, on alkuperäinen.
Se on valettu Pietarissa vuonna 1878. Iso kello on vuodelta 1956 Lokomon valmistama.
       Vuonna 1975 seurakuntasalin puolella tehtiin suuri remontti ja sisätilat uusittiin täysin arkkitehti Veikko Voutilaisen tekemien piirustusten pohjalta.
       Viimeisin suuri korjaus tehtiin vuoden 1998 aikana ja se valmistui seurakunnan 125 ja kirkon 120 -vuotisjuhliin. Korjaussuunnitelmat teki arkkitehti Jaakko Merenmies. Kirkon puolella penkkejä lyhennettiin ja avattiin käytävät seinien vierelle. Takaosaan tehtiin valmistautumishuone sekä wc yleisölle. Lämmitysputket asennettiin penkkien alle. Alttaripöytä otettiin irti seinästä. Lukupulpetti sekä kastemaljan jalusta ja kulkueristi hankittiin. Myöskin äänentoistojärjestelmä uusittiin. Kirkonkellojen soitto automatisoitiin. Seurakuntasalin puoli palautettiin lähes alkuperäiseen muotoonsa ja keittiötilat uusittiin. Tällä hetkellä kirkkoon mahtuu n. 450 henkilöä.
       Kirkkoonhan liittyy myöskin aina kirkkoaita. Tämän kirkkoa ja vanhaa alahautausmaata ympäröivän vankan kiviaidan rakensi mylläri Juhan Taavi Sommarberg vuosina 1890-1896, alkuperäisen puuaidan tilalle.
       Kirkko kutsuu meitä jaalalaisia yhä osallistumaan jumalanpalvelukseen sunnuntaisin klo 10. Kesäaikana kirkon ovet ovat avoinna arkipäivisin tiekirkon merkeissä kesä-elokuun ajan tutustumista ja hiljaista hartautta varten.

Kierrä kirkkosalia virtuaalisesti tästä linkistä (avautuu uuteen ikkunaan).