Kempeleen vanha kirkko

Rakentaminen      Historiaa       Sanoma     Kirkkomaalaukset     Kuvat  

"Temppeli ei sijaitse ihmishälinän keskellä eikä liioin metsän sydämessä. Näiden  rajalla, siinä, missä arkipäivän levottomuus lakkaa ja metsän rauha alkaa, on sen paikka. Pienellä kunnaalla sijaiten hallitsee se laajalti alavaa ympäristöä; sen jalopiirteinen torni näkyy kauas. Edelleen sijaitsee se sopivasti asutuksen keskellä. Pyhäisin riennetään sen helmaan jokaiselta ilmansuunnalta. Sopivampaa kirkon paikkaa ei löydä vieläkään."

Kirkon paikan valitsemiseen vaikuttivat monet tekijät. Kirkkorakennus sijoitettiin suurin piirtein "nauhamaisen" asutuksen keskivaiheille, toisaalta ympäröivästä maastosta kohoavalle harjulle rakennetun kirkon torni näkyi kauas ja toimi maamerkkinä merenkulkijoille. Varmasti paikan valintaan vaikutti myös sen rauhallisuus.
                                                                                                 
Seurakunnan perustamisen tärkeä sisältö oli oman kirkon saaminen. Kirkkoa alettiin rakentaa, vaikka omasta papista ja seurakunnan oikeuksista ei ollut tietoakaan.

Oma kirkko oli rakkauden ja kunnioituksen kohde, jota ahtaanakin aikana pyrittiin mahdollisuuksien mukaan kaunistamaan kallisarvoisin messinkisin kynttilälampetein vuosina 1694-1725,  kattokruunuin ja seinämaalauksin. Se oli myös yleisesti yhteisön omanarvontunnon ja itsetietoisuuden symbooli, vertauskuva. 

Limingan suurpitäjän kirkollinen ja maallinen elämä keskittyi emäkirkolle, josta käsin papit kävivät pitämässä kirkollisia toimituksia Kempeleessä, aluksi taloissa. Kempeleläiset valittivat piispantarkastuksessa 1725 papin kyyditsemisestä Limingasta Kempeleeseen ja vaativat omaa pappia. Toistuvien yritysten jälkeen vasta 19.5.1740 saatiin Limingan emäseurakunnan pitäjänapulainen Josef Lithovius 1652-55 Kempeleen papiksi. Varsinaiset kappeliseurakunnan oikeudet Kempele sai 1774, kun se sai luvan itse valita pappinsa. Itsenäiseksi seurakunnaksi Kempele tuli vuonna 1899.

Kirkkosalin poikki kulkevassa sidehirressä kerrotaan  fraktuurakirjoituksin kirkon vaiheista. Teksti alkaa sanoin: "Tämä kirkko on rakettu vuonna 1686."

Tuona vuonna ajatus omasta jumalanpalveluspaikasta oli noussut voimakkaasti kempeleläisten mieleen. Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen 1688 saatiin lupa saarnahuoneen rakentamiseen, mutta siihen ei tyydytty, vaan rakennettiin oikea kirkko. Se vihittiin käyttöön 18.10.1691.