Monogrammi
Otsikko


hl Etusivu
hl Yleistä
hl Sijainti
pl Rengon kirkko
hl Kirkon alttari
hl Rengon Jaakko
hl Kalenteri
hl Yhteystiedot
hl Tervetuloa



SUOMEN EV.LUT. KIRKKO
KESKUSHALLINTO
KIRKKOVERKKO
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI
HÄMEENLINNAN SEURAKUNTAYHTYMÄ

päivitetty 15.01.2010

 

 

 
Kirkko

Kirkko on Hämeen harmaakivikirkkojen tavoin rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen 8-kulmainen pohjamuoto. Apostoli Jaakob vanhemman nimikkokirkkona se on ollut tunnettu pyhiinvaelluskohde keskiajalla. Se on tunnettu myös ulkomailla sellaisena, mistä kertoo tieto saksalaisesta pyhiinvaeltajasta v. 1505.

Kirkko oli kuitenkin pahasti rappeutunut 1600-luvun puolivälissä, holvattu katto oli sortunut ja seinät osaksi luhistuneet. Väliaikaisen puukirkon jälkeen kirkko kunnostettiin vihtiläisen rakennusmestarin Martti Tolpon johdolla Eric Silfvanderin toimessa muurarimestarina. Se valmistui v.1783. Seuraava suuri kunnostus tehtiin v. 1895 arkkitehti Afred Cavénin toimiessa suunnittelijana. Ikkunat suurennettiin, alttarin takana oleva ikkuna muurattiin umpeen ja siihen rakennettiin alttarilaite. Kamiinat asennettiin kirkkoon. Saarnatuoli siirrettiin keskiseinältä nykyiselle paikalle. Aumakattoisen asehuoneen pääty tehtiin uusgoottilaiseksi porttaaliksi, samoin pääoven pääty ja sakastin sisäänkäynti. 1950-luvun alussa kirkkoon tehtiin sähkölämmitys. Koristeellisia muotoja pelkistettiin ja saarnatuolia laskettiin.

5.5.1985 kirkko otettiin käyttöön arkkitehti Irja Hännisen suunnitteleman kunnostuksen jälkeen. Kirkkoon tehtiin kalkkikivilattia, johon tuli samalla lämmitys, penkit uusittiin, koristeellisia muotoja palautettiin (kattofriisit) ja maalaus uusittiin. Valaistus suunniteltiin myös uudelleen. Kirkko varustettiin äänentoistolaitteilla, sekä murto- ja palohälyttimillä. Kellojen soitto sähköistettiin.

Kirkossa on lukuisia esineitä 1700- ja 1800-luvuilta, mm- alttaritekstiilejä ja kynttilänjalkoja. Kattokruunut ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Kirkon tornissa (8-kulmainen kattoratsastaja) on kello vuodelta 1800 ja uudempi vuodelta 1981. Vanhin kello on hiukan vioittuneena Härkätien museossa. Se on ilmeisesti vuodelta 1511. Kirkon urut ovat järjestyksessä toiset, 15-äänikertaiset, Kangasalan urkutehtaan rakentamat v. 1981.