Seurakuntamme perustettiin vuonna 1628, kun se erotettiin Rautalammin emä- seurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Nimenä oli aluksi Palvasalmen seurakunta viereisen salmen mukaan vuoteen 1690 saakka, jolloin seurakuntaa ryhdyttiin nimittämään Saarijärven seurakunnaksi. Perustamisen yhteydessä Saarijärvi sai oman papin ja Palvasalmen rannalle rakennettiin kirkko. Vuosina 1628 ja 1694 rakennetut kirkot ovat sijainneet samalla kannaksella kuin nykyinen kolmas kirkkomme, joka rakennettiin vuosina 1846-49 kirkonrakentaja Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko edustaa ns. Engelin kirkkoja, jonka on piirtänyt arkkitehti C. L. Engelin johtamassa Suomen intendenttikonttorissa työskennellyt A. F. Granstedt. Alunperin piirustukset laadittiin Luumäen seurakunnalle, jolle ne eivät kuitenkaan kelvanneet. Kirkko on aikansa suunnittelijoiden ja rakentajien mestarinäyte. Kirkkosalia hallitseva kupoli on halkaisijaltaan 18 metriä. Näin suuri kupoli edellyttäisi kivirakenteita, joten tämän tyyppisen kupolin soveltaminen puukirkkoon on 1800-luvun arkkitehtuurimme huomattavia saavutuksia. Heikki Jaakonpoika Kuorikosken johdolla rakennettiin tapuli vuonna 1865. Samoihin aikoihin kirkko vuorattiin ja maalattiin ulkoa. 1880-luvulla lehtereille asennettiin penkit ja kirkko maalattiin sekä sisältä että ulkoa. Ensimmäiset, 27-äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1901 Kangasalan urku-tehtaalta. Vuosisadan alussa kirkkoon asennettiin myös lämmityslaitteet. Kirkon alttaritauluna on Aleksandra Såltinin kirkastusvuoritapahtumaa esittävä teos, joka vihittiin käyttöönsä vuonna 1911. Ensimmäinen varsinainen peruskorjaus tehtiin v.1930 arkkitehti Kauno S.Kallion suunnitelmien mukaan. Sisäseinät vuorattiin ja maalattiin harmaiksi. Kirkko ja kellotapuli maalattiin ulkoa harmaanvalkoisiksi. Kirkkoon asennettiin sähkövalot ja alkuperäinen pyöreä saarnatuoli korvattiin Kallion suunnittelemalla neliskanttisella saarnatuolilla. Saarnatuolin koristeena olleet saarijärveläisen taiteilija Hannes Autereen puuveistokset ”Enkeli” ja ”Madonna” ovat edelleen kirkossa. Ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä kirkon kupolin laessa ollut valoaukko laudoitettiin umpeen ja alttarin takana sakastin yläpuolella sijainnut ns.herrainlehteri erotettiin kirkosta omaksi tilakseen. Toinen peruskorjaus tehtiin v.1961 arkkitehti Veikko Leistenin suunnitelmien pohjalta. Kirkon holvilaudoitus uusittiin ja kirkko maalattiin sisältä valkoiseksi. Saarnatuoli vaihdettiin uuteen ja myös valaistusta uusittiin. Vuosisadan alusta palvelleet urut korvattiin nykyisillä Kangasalan urkutehtaan 40-äänikertaisilla sähköpneumaattisilla uruilla.
Kirkon kolmas peruskorjaus tehtiin vuosina 1997-98 seinäjokelaisen arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelmien mukaan. Perusteellisessa remontissa käytiin huolella läpi kaikki rakenteet lattian alta kupolin huippuun asti. Vastaavana rakennusmestarina oli Keijo Sironen Saarijärveltä. Vuoden 1930 remontissa umpeenlaudoitettu kupoli avattiin alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Lyhdyn laessa oleva Kristuksen ylösnousemuksen symboli, kullattu aurinko, on lattiapinnasta mitattuna 29,10 metrin korkeudessa. Kirkko sai jälleen uuden saarnatuolin, joka on suunniteltu kirkon ensimmäisen saarnatuolin pohjalta. Alttarirakennelma, valaistus, äänentoistolaitteet ja lämmitystä uusittiin. Kirkko ja tapuli maalattiin ulkoa. Sisäväritys on suunniteltu kirkon eri vaiheissa käytettyjen värisävyjen mukaan. Peruskorjauksen yhteydessä hankitut uudet kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Annikki Linturi. Tekstiilien aiheena on elämänpuu. Kirkossa olevat Johan N. Backmannin (1706-1765 ) Ristiinnaulittua ja Ehtoollista esittävät alttaritaulut ovat edellisestä kirkosta, jonne ne hankittiin v.1756.
Kirkkomaalla olevat muistomerkit: Vapaussodassa 1918 kaatuneiden muistomerkki (1919) Sankaripatsas ”Kotiseudun henki”, Hannes Autere (1953) Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (1954) Paavon patsas. Omistettu Keski-Suomen korvenraivaajille. Patsaan pronssinenosa kuvaa J.L.Runebergin Saarijärven Paavo-runossa kuvaamaa viljelijäpariskuntaa (1961) Salmilaisten muistomerkki ”Ristin kokoava voima” evakkovaiheen aikana kuolleiden salmilaisten muistolle ( 1968) Saarijärven aikaisempien kirkkojen muistokivi kirkon ja tapulin välimaastossa (1977) Seurakunnalla on myös kaksi muuta hautausmaata. Läntinen hautausmaa keskustassa sekä Kolkanlahden hautausmaa ja siunauskappeli 8 km Kokkolan suuntaan (1957). Kirkon välittömässä läheisyydessä on seurakuntatalo toimitiloineen ja virastoineen (1968, laajennus 1986) ja Mansikkaniemen pappila (1907). Leirikeskus Mellikka (1977) on Saarijärven länsipäässä 12 km keskustasta. ”Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen!” Ps. 122:1 Tervetuloa yhteiseen jumalanpalvelukseen! Hyvää matkaa – Herra siunatkoon ja varjelkoon Sinua! Saarijärven seurakunta