SIPOON VANHA KIRKKO
Pyhän Sigfridin kirkko

Sipoon Vanha kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on seurakuntien käytössä kesäaikaan. Se on omistettu Pyhälle Sigfridille.   Osoite: Brobölentie 68, Sipoon kirkonkylä

Vanha kirkko on avoinna kesäisin
kesäkuun alusta elokuun loppuun (myös opas paikalla).
Myös talviaikoina kirkko on avoinna sopimuksen mukaan.

Jumalanpalvelukset siirtyvät kesäisin
Sipoon kirkosta Vanhaan kirkkoon

Lisäksi Vanhassa kirkossa pidetään kesäaikaan
mm. musiikki- ja hartaustilaisuuksia.

Kirkko on suosittu vihkikirkko.
Varsinkin lauantai-iltapäivisin kirkossa toimitetaan avioliittoon vihkimisiä. Vihkitoimituksia suositellaan varattavaksi vasta juhannuksesta eteenpäin. Kirkko on alkukesästä hyvin kylmä, koska siellä ei ole lämmitystä.

Kirkko sijaitsee Sipoon kirkonkylässä
Kuninkaantien, Ison kylätien ja Brobölentien risteyksessä.
Kirkkoon mahtuu 200 henkeä, istumapaikka on noin 170 hengelle.

Tilaa voi varata kirkkoherranvirastosta

Vihkiaikoja kesälle 2012 jaetaan Sipoolaisille 1.9. lähtien

ja ulkopaikkakuntalaisille 1.10. lähtien
kirkkoherranvirastosta ma - pe klo 9-12 ja
ti klo 16-18 p. 239 1525.

VANHAN KIRKON HISTORIAA:

Pyhän Sigfridin kirkko on rakennettu vuosina 1450-1454. Se on saman tuntemattoman suunnittelijan käsialaa kuin muutkin Itä-Uudenmaan harmaakivikirkot: Helsingin pitäjän (Vantaan), Porvoon, Pernajan ja Pyhtään kirkot. Sipoon Vanha kirkko poikkeaa kuitenkin niistä, sekä myös muista suomen keskiaikaisista kivikirkoista, osittaisen kaksilaivaisuutensa sekä keskiaikaisen maa-kivilattian vuoksi.

Kirkko entistettiin 1930-luvulla. Sitä ei kuitenkaan kyetty saattamaan aivan alkuperäiseen asuun. Ikkunoita on aikanaan suurennettu, eikä kuori-ikkunan lasimaalaustakaan enää ole. Kuorissa oleva papinovi on muurattu kiinni ilmeisesti samalla kun sakaristoon tehtiin ulko-ovi. Runkohuoneen ja sakariston maalaukset on aika haalistunut. Ulkopuolelta kirkko on aikaisemmin ollut rapattu ja valkoiseksi kalkittu. Ensimmäinen kellotapuli rakenettiin puusta. Nykyinen, alaosaltaan kivinen tapuli on rakennettu vasta vuonna 1811.

Katoliselta ajalta kirkossa on triumfikrusifiksi sekä seinien ja holviston primitiiviset maalaukset. Ne on tehty 1400-luvun jälkipuoliskolla pääasiassa punamullalla ja kimröökillä eli nokimustalla. Saarnatuoli on saatu lahjoituksena 1600-luvun puolivälissä. Epitafi (muistotaulu) on vuodelta 1657 ja hautajaisvaakunat 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta. Apostolien ja profeettojen kuvat ovat peräisin 1700-luvun lopulla rakennetun lehterin kaiteista.

Asehuoneessa (eteisessä) on jalkapuu ja kirkkosalissa häpeäpenkki, jossa on kaksi istuinkorkeutta. Irtopenkit kirkkoon on lahjoittanut paikalllinen Pelastusarmeija.