Viitasaaren kirkko |
||
| Viitasaaren kolme
aikaisempaa kirkkoa sijaitsivat
Viitasaaressa.
Saarta kutsutaan
Vanhaksi Kirkkosaareksi. Siellä sijaitsee myös
Viitasaaren vanhin hautausmaa, joka on perustettu
1590-luvulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1600 ja seuraavat vuosina 1653 ja 1777. Tämä viimeksi rakennettu purettiin ja rakennettiin uudelleen suurennettuna ja eräitä muitakin muutoksia tehden 1877 - 1878 mantereen puolelle Haapasaareen, johon oli siltayhteys. Haapasaaressa, aivan Keiteleen rannassa, sijaitsee Viitasaaren toinen hautausmaa, joka perustettiin v. 1877. |
![]() Kirkko |
|
|
Alttaritaulun
Jeesus ristillä on maalannut hovimaalari R.W. Ekman 1849. Maalausten "Paulus", "Jeremias" ja "Maria" tekijä on tuntematon. Ne ovat todennäköisesti 1600-luvulta. Saarnatuolin katoksessa oleva merkki G III, on kuningas Kustaa III:n monogrammi. |
![]() Alttaritaulu |
|
| Kirkon vanhemmat urut ovat
vuodelta 1939, äänikertoja niissä on 44 ja kellopeli.
Uudet, 20-äänikertaiset mekaaniset urut valmistuivat
1989 ja ne rakensi Kangasalan Urkurakentamo. Kirkonkellot
ovat vuosilta 1745 ja 1920. Suurehko korjaus suoritettiin 1925 akateemikko Alvar Aallon suunnitelman mukaan. Penkistön muotoilu ja väritys sekä lattian väri muutettiin 1956 arkkitehti Paavo Riihimäen korjaussuunnitelman mukaan. Vuonna 1977 maalattiin kirkon lattia, penkit, sisäovet ja seinien alaosa Aslak Sarren suunnitelman mukaan. Kirkon ulkoväri uusittiin v. 1986, se lienee suunnilleen sama kuin Alvar Aalto aikoinaan valitsi. |
![]() Saarnatuoli |
|
| Kirkkopihassa on kolme kivistä muistomerkkiä: kuvanveistäjä Rakel Koiviston viime sodissa kaatuneitten sankarivainajien muistomerkki, viitasaarelaisesta graniitista hakattu vuoden 1918 sodassa kaatuneitten muistomerkki sekä taiteilija Kirsti Liimataisen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. |
![]() Sankarivainajien muistomerkki |
|
| Viitasaarella palveli 1700-luvulla Porthanin sukuun kuuluvia pappeja. Papin poikana syntyi täällä 1739 Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan. | ||
| Merkittävät rakennushankkeet toteutettiin 1960-luvulla. Seurakuntatalo valmistui vuonna 1968. Lummeniemen leirikeskus alkoi hahmottua 1960-luvulla, jolloin sinne siirrettiin pappilan vanhoja rakennuksia. Päärakennuksena on pappilan vanha väentupa. Leirikeskus nykyaikaistettiin 1982 - 1983, jolloin rakennettiin ajanmukaiset majoitustilat. Vuonna 1997 tehtiin täydellinen keittiöremontti, jolloin rakennettiin uudet ruokailu- ja kioskitilat. |
Leirikirkko |
|
|
Seurakunnallamme on kaksi ystävyysseurakuntaa, Lohja ja Saksan Thüringenissä sijaitseva Nohra. Lähetystyötä tuemme muistaen erityisesti nimikkolähettejämme sekä nimikkokenttäämme Hongkongia. |
||